Mariannen loppusanat ja ajatukset työharjoittelusta ulkomailla

Noniin...
Seuraava viikko ulkomaan harjoittelun jälkeen meni  tutkintotilaisuuksissa ja muutama päivä eläinhoitolassa harjoittelussa, joten nyt on hetki aikaa kirjoittaa ajatukset ja loppusanat koko ulkomaan harjoittelusta.
Mitä opin, mitä ulkomaanharjoittelu toi minulle, miten se muutti minua ihmisenä...

Kolme viikkoa kanariansaarella eläimiä hoitaessa oli ehkä yksi tähän astisista hienoimmista kokemuksista mitä olen saanut koskaan kokea. Olen erittäin kiitollinen mahdollisuudesta, jonka sain, ja jonka KAO, Fuerteventuran klinikka, sekä fuerteventuran dog rescue minulle soi. Tuntuu niinkuin tämä hymy ja ilo kasvoillani ei tahdo hellittää, niin onnellinen olen :)

Harjoittelupäivinä oli hetkiä jolloin tunsin suurta surua ja myötätuntoa eläimiä kohtaan. Harjoittelu sai minut todella käsittämään sen,  kuinka paljon valtaa meillä ihmisillä on oikeasti. Koiria, joita operoidaan vain ulkonäön takia, koiria, jotka hylätään kadulle, koska ne eivät osaa metsästää,lukuisia kaltoinkohdeltuja eläimiä, koiria joita käytetään tappeluissa, ja johon ei poliisin puuttuminen paljoa vaikuta sillä ne on lahjottu, potilaita operoidaan miten sattuu, sillä "se ei ole niin justiinsa",  lakeja joilla annetaan ymmärtää että eläimen henki ei ole kovin arvokas, koiranpentuja joita luovutetaan aivan liian aikaisin, pennun hyvinvointia ajattelematta, kissoja ja koiria, joiden hoitoon ei ole varaa, ja ne kuolevat käsiimme... Maailma tosiaan on julma paikka, ja tiedän että nämä asiat ovat vielä suhteellisen pieniä murheita, mitä tulee villieläinten ja uhanalaisten eläinten kohtaloon, se onkin jo oma tarinansa...

Iloisiakin hetkiäkin onneksi oli, joka hieman nostatti omaa mielialaa. Koiria, joille annetaan mahdollisuus elää, ihmisten silkasta halusta auttaa, niillä oli mahdollisuus omaan uuteen kotiin, niitä koulutettiin, kuntoutettiin, hoidettiin vapaaehtoisten  voimin, katukissoja joita vapaaehtoiset hoitaa, kustantaa ELL kuluja viimeisistä rahoistaan, jotta katukissoilla olisi kaikki paremmin, he ottavat sen riskin että ne saavat sakkoja kissojen ruokkimisesta,  vastuuntuntoisia lemmikkien omistajia, jotka tekevät mitä tahansa lemmikkiensä hyväksi... 
Hyviäkin ihmisiä on <3

Kolme viikkoa aivan eri kulttuurissa, ympäristössä, erilaisten ihmisten kanssa, puhuen kolmea eri kieltä, työskentelyä eläinten parissa. 
Paljon tuli tietoa, taitoa, oppeja sekä käytännön kokemusta. Käsittelin koiria, jotka olivat hyvin arvaamattomia, koiria jotka eivät halunneet 5 metriä lähemmäksi ihmistä,  kissoja ja koiria, joilla ei voitu ensinäkemältä arvata, onko niillä jokin tarttuva tauti, kenties joku zoonoosi. Työskentely klinikalla oli hyvin tarkkaa, varsinkin hygienian kannalta. Käsidesiä meni kyllä monta pullollista. Meille hieman naurettiin, miksi puhdistamme ja desinfioimme jatkuvasti käsiämme..Koitin kyllä selittää miksi, mutta heistä se oli huvittavaa :D 
Rescue paikassa oli harmillisinta se, että työskentelimme vain muutaman tunnin päivässä. Koiria olisi halunut sosiaalistaa pitempää, kouluttaa ja opettaa niille erilaisia asioita, käydä niiden kanssa eri paikoissa, jotta ne oppivat ympäristöstään, ja sitä miten eri paikoissa käyttäydytään, jne. Osa vapaaehtoisista siivosi tarhoja ja häkkejä, laittoi ruoat ja vedet, kun toinen porukka sosiaalisti ja lenkitti koiria. Kaikki tapahtui aina säheltäen kovalla kiireellä, sillä aikaa ei ollut kuin muutama tunti. Osasta koirista näki, että ne kaipasi ihmisten läsnäoloa, kosketusta ja hellyyden osoituksia. Koirat jäivät haukkumaan häkkien taa, kun lähdimme pois. Ikävintä oli vain jättää ne sinne... Kunnanhallitus / valtio yms käy hoitamassa koiria muina päivinä, vapaaehtoiset saavat käydä vain kolmena päivänä, muutaman tunnin. Se oli aika haikeaa..

Eläinklinikalla työskentely oli hyvinkin erilaista kuin suomessa. Välillä kävi ihan sääliksi eläinlääkäreitä.. Työskentely erosi siten, että klinikkahoitajat suomessa laittavat kutakuinkin eläinlääkärille valmiiksi asioita, kuten leikkaussalin, tutkimusvälineet, otttavat verinäytteen, tekevät analyysit näytteistä, laittavat kanyylit jne. Suomessa klinikkahoitajista on erittäin suuri apu eläinlääkäreille, työt sujuu helposti ja järkevästi.
 Täällä klinikalla jossa me olimme harjoitelemassa, teki eläinlääkäri kaikki yllämainitut itse. Sen lisäksi että ELL teki kaiken itse, hän myös kirjoitti potilaskertomukset, palveli asiakkaita, otti asiakkaita vastaan sitä mukaan mitä niitä tuli ovesta ( ei siis ajanvarausta lainkaan ) sekä joskus (jos avustaija ei ollut) yritti laittaa sen kanyylin/ottaa röntgenkuvan/ultrata potilasta, joka ei pysynyt aloillaan. Aikamoisia superihmisiä sanon minä !
Yritimme toki sanoa että me voimme kyllä auttaa mahdollisimman paljon, ja autoimmekin. Joskus vain oli niin kiire, että yritimme lukea tilannetta, ja sen mukaan auttaa oma-aloitteisesti niin paljon kuin pystyimme.
Klinikalla hiljaisetkin päivät sujui mukavasti, desinfioidessa, potilaiden hoidossa ja siivotessa, sekä jutustellessa muun henkilökunnan (pääosin ELL ) kanssa. keskustelimme paljon eroavaisuuksista suomen ja kanariansaarten välillä, työskentelystä, toiminnoista, laeista, eläintenhoidosta/pidosta, rahasta, politiikasta, taudeista, tutkimuksista, koulutuksista, roduista, jne jne jne. Onkohan heillä päät ihan pyörällä, kun uteliaina tykitimme kysymyksiä aika vauhdilla välillä.. :D heh... Eläinlääkärit olivat todella ihania, sillä he aina jaksoivat meitä opettaa ja kertoa mitä kullekin potilaalle tehdään, ja mikä niitä vaivasi, jne. :)

Yksi asia mikä oli suuri helpotus ulkomaan harjoittelussa oli se, että olen aikaisemmin ollut työharjoittelussa eläinklinikalla ja tiesin miten siellä toimitaan, ja että osasin espanjan kielen !! Olisimme olleet kyllä aivan totaallisen hukassa, jos näitä asioita ei olisi osannut kumpikaan meistä !! Mahtavaa oli pitkästä aikaa taas puhua kieltä, jonka on oppinut lapsuudessa, sekä viettää toki aikaa sellaisessa ympäristössä, jossa on itse pienenä kasvanut :) 

Mutta tähän lopuksi laitan vielä ranskalaisin viivoin "tiivistelmän" ulkomaan harjoittelusta...

Asioita mitä opin kolmen viikon aikana..
- Kuinka työskennellä eläinten kanssa hygieenisesti ja levittämättä tauteja
-  Lukemaan eläimen käytöstä, ja kuinka käsitellä eläintä, sekä opin tunnistamaan kivun merkit 
- Toimimaan tarvittaessa nopeasti ja jäntevästi, sillä omalla toiminnallaan oli merkitystä hoidon laatuun ja työn sujuvuuteen
- Olemaan kärsivällinen ja rauhallinen, sekä johdonmukainen arvaamattomien/arkojen koirien/kissojen kanssa
- Kulkemaan täysin vieraassa ympäristössä (lukemaan karttaa:D)
- Maan kulttuuria, lakia, kieltä sekä tapoja
- Sopeutumista eri tilanteisiin, ihmisiin sekä asioihin 
- Käytännön työskentelyä, erilaisia vinkkejä omaan työerkonomiaan, eläinten käsittelyyn, jne..
- Kommunikoimaan myös viittoamalla, käsillä ja ääntelemällä :D
- Uusia sanoja espanjankielellä, sekä lukemaan espanjan kieltä, sekä tulkkaamaan  (espanja-suomi-englanti) :D
- Englanninkieltä ja eläinhoitoalan termejä (myös espanjaksi/latinalaisia nimityksiä)
- Ulkoloisista, sisäloisista ja eläintaudeista
- Kissojen käytöksestä ja oikeanlaisesta käsittelystä
- Pienten koiranpentujen (3-7vk)sairauksista (liian aikaisen vieroittamisen takia)
- Kanariansaaren omasta "kansallis"rodusta Bardinosta, sen historiaa, käyttötarkoitusta ja luonnetta
- Koirien pidosta kanariansaarilla yleisesti 
- Koirien käytöksen lukemista ongelmakoirakouluttajan kertomana, sekä positiivista koirakoulutusta
- TTtouch ja reikihoidon perusteet ja hyödyt lyhyesti
- Kissojen ja koirien sairauksista (apunani oli oma kirjani Birgitta Wikströmin - Koiran sairaudet josta oli suuuuuri apu !! )
- Yleisesti työskentelyä vieraassa maassa ja vieraalla kielellä

Asioita mitä opin arvostamaan...
- Suomen eläinsuojelulakia ja järjestelmää, sekä eläinten hyvinvointia edistäväviä toimintoja ja tahoja ( on aika hyvällä mallilla muihin maihin verrattuna..)
- Ihmisten avoimuutta, positiivisuutta, sekä vapaaehtoistyön arvokkuutta, sen tärkeyttä sekä määrätietoista, johdonmukaista asennetta jota tarvitaan, jos jotain kovasti halutaan (esim. jotain eläinten hyväksi)
- Suomen puhdasta vettä joka tulee raanasta ja jota ei tarvitse ostaa kaupasta
- Sitä että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa hyvin moneen asiaan, ja että siihen vaaditaan vaan oikeanlainen asenne
- Työhyvinvointia ja sosiaalisia työyhteisöjämme
- Suomen (raha-)avustuksia työttömille/opiskelijoille/syrjäytyneille jne...
- Suomen eläinlääkäreiden (ja eläintenhoitajien) ammattitaitoa ja koulutusta, sekä osaamista diagnosoida, operoida ja hoitaa eläimiä
- Hyväntekeväisyyttä ja vapaaehtoistyötä
-  Suomessa eläinten omistajien tietotaitoa sekä osaamista hoitaa ja kohdella eläimiä oikein
- Ympärilläni olevia ihmisiä, asioita ja mahdollisuuksia
- Suomen eläintenhoidon koulutuksen korkeaa tasoa
- Suomen hyvää työ- ja ammattietiikkaa 

Haluan kiittää..
- Kainuun Ammattiopiston opettajia: Risto Virkkunen ja  Riitta Turpeinen jotka suurilta osin auttoivat meitä tässä ulkomaan työharjoittelun kaikissa järjestelyissä lentolipuista majoituksiin (ja kaikkea niiltä väliltä). 

- Education & Mobilityn henkilökuntaa Iker, Miguel ja Itziar jotka myös omalta osaltaan auttoivat meitä ulkomaan harjoittelun järjestelyissä ja soi meille mahdollisuuden tulla Fuerteventuraan työssäoppimaan

- Hurjan mukavia kämppiksiämme (myös yläkerran heebot) jotka viettivät kanssamme kivoja hetkiä vapaa-ajallamme

- Dog Rescue Fuerteventuran vapaaehtoisia työntekijöitä Annile, Mac, Mauro, Oscar ja monet muut jotka kertoivat kaikenlaisia tarinoita ja kertomuksia löytökoiratarhan koirista, opettivat meille eri luonteenpiirteen omaavien koirien käsittelyn saloja

- Erityiskiitos koirakouluttaja Cathie Bambra joka opetti ja kertoi koulutusmetodeistaan, sekä tekemästään upeasta työstään eläinten parissa

- Suurisuuri kiitos Fuerteventuran eläinklinikan henkilökunnalle, etenkin ELL Nestor:lle ja Iria:lle mahtavasta opetuksesta sekä kiitos klinikkurit Wendy sekä Diana, sekä toki paikan omistajalle joka antoi meille mahdollisuuden tulla työssäoppimaan klinikalle!!

- Kiitokset myös koiranhoitajilleni Villelle, Hennalle ja Lauralle !!! Ilman teitä en olisi päässyt koko reissulle! :)

- Kiitokset reissukaverille Saijalle ! Ilman Saijan matkustusosaamista olisin ollut aivan hukassa ja eksyksissä.. :D
- Kiitokset myös muille tukijoille ja taustajoukoille, ystäville ja perheelle jotka on tsempannut minua <3 Sekä erityiskiitos tietenkin Villelle <3

Kenelle suosittelisin ulkomaan työharjoittelua?
- Ihmiselle joka on ehdottomasti ennakkoluuloton ja avoin uusille asioille
- Reippaalle ja ahkeralle, jolla on aito halu oppia uusia asioita, sekä osaa olla oma-aloitteinen
- Ihmiselle, joka on helposti lähestyttävä, ja omaa maalaisjärkeä 
- Henkilölle jolla on ongelmanratkaisukykyä
- Kykenee sopeutumaan tilanteeseen, ei panikoi ja stressaa, vaan osaa ottaa asiat ja uudet tilanteet rauhassa vastaan
- Henkilölle jolla on ehdottomasti  huumorintajua!!! ;) :D


Nämä kolme viikkoa muutti minua myös ihmisenä. Olen tehnyt jos milloinkin pienimuotoisesti vapaaehtois työtä, mutta nyt olen siitä entistä enemmän kiinnostunut. Minulla on myös hyvät mahdollisuudet lähteä tekemään sitä.
Vapaaehtoistyön ja hyväntekeväisyyden merkitystä ei voi ees sanoin kuvailla. Se on jotain niin tärkeää. Se on ehkä jollekin jotain pientä, mutta hyvin merkillistä työtä, jota jokainen ihminen on kykenevä tekemään. Se on vain omasta asenteestaan kiinni.
Nuorena, lapsettomana ihmisenä olenkin pohtinut erilaisia mahdollisuuksia. Olen alkanut etsimään lisätietoa KVT ja EVT (kansainvälinen vapaaehtoistyö sekä eurooppalainen vapaaehtoistyö) toiminnasta. Pohdin tosissani, jos alkaisin säästämään rahaa, voisin lähteä tekemään sitä jonnekin ulkomaille, joksikin aikaa.... kenties takaisin kanariansaarille, who knows ;)

 Olen kiinnostunut pääosin tekemään vapaaehtoistyötä eläintenparissa, mutta muutkin kiinnostaa. 
Tämän kolmen viikon työssäoppimisjakson innoittamana olenkin jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi työntekijäksi Helsingin eläinsuojelutyöhön, jota ensi vuoden puolella toivon mukaan pääsen tekemään :) Aloitetaan nyt ainakin tällä kotimaalla ;)
Nyt kun pian valmistun koulusta, olenkin melko vapaa kuin taivaan lintu, joka etsii uusia haasteita elämässään ;) Aika innolla siis tulevaisuutta kohti!

Tässä taitaa olla minun viimeiset, loppusanat tästä kokemuksesta.  On varmaan ollut tylsää lukea tekstiä ilman kuvia, joten tekaisempa tänne vielä erillisen kuvakansion, jossa on ikuistettu kuvia niin vapaa-ajalta, kuin työharjoitteluista :)

Latelen alle kiitokset vielä englanniksi ja espanjaksi ! ;)

Gracias para todos empleados de Clinica Veterinaria Fuerteventura (Prt Del Rosario) y perrera del La Oliva !! Hemos aprendido mucho como se tratan y cuidan los gatos y perros. Y también aprendimos el lenguaje y la cultura de isla canaria. Los tres semanas ahi fue una gran experiencia y impresionante oportunidad para nosotros!! Muchísimas gracias !! Espero que sí algun dia vamos a ver otra vez :) BESITOS, ABRAZOS Y SALUDOS !

Thank you for all the employees in veterinary clinic in Puerto Del Rosario and the Dog rescue Fuerteventura in la Oliva.  We learned a lot in three weeks, about animals healthy, how to treat and take care of dogs and cats, about the diseases, volunteer work, working in clinic.. It was an amazing experience and wonderful opportunity to us ! Hopefully we will see you soon ! With Hugs and kisses ! 

- Marianne -

Saijan yhteenveto ulkomaan TOPista

Muutama päivä on mennyt sulatellessa opittua ja nyt on hyvä hetki kirjoittaa, että ”Miltä nyt tuntuu?” Sovimme Mariannen kanssa, että kirjoitamme omat ajatuksemme harjoittelusta sen päätyttyä.

Kanarian harjoittelu oli todella mielenkiintoinen ja avartava kokemus. Työajat saimme klinikalla päättää itse, että menemmekö aamuun vai iltaan. Ja kun emme päässeet rescue-paikkaan kyyti-ongelmien takia, niin menimme vapaaehtoisesti klinikalle. Klinikalla meillä harjoittelijoilla ei ollut tarkkoja työaikoja, kuten Suomessa.

Itse en ole koskaan aiemmin ollut klinikalla töissä, joten melkeinpä kaikki oli uutta. Tuli opittua mm. miten koirista tai kissoista kannattaa pitää kiinni, kun ELL tekee tutkimuksia tai laittaa kanyylia eläimelle. Tuli katseltua erilaisia röntgenkuvia sekä ultrausta. Leikkaukseenkin pääsimme ensimmäisenä päivänä avustamaan, jonka jälkeen avustimme pienemmissä operaatioissa. Siisteydestä, desinfioimisesta ja yleisistä toimintatavoista tuli myös opittua sikäläiseen malliin. Tuli opittua myös uutta koiraroduista, joita ei Suomessa joka päivä näe (tai en ole itse koskaan nähnyt). Mm. podenco, bardino ja presa canario. Kovin moni ei pystynyt taloudellisten ongelmien takia panostamaan koiran terveyteen, joka yllätti itseni suhteessa koirien määrään. Kulttuuri on erilainen ja ajattelutavat ovat erilaisia koiran pidosta. Mm. saimme kuulla, että esim. hännän typistys oli eräälle koiran omistajalle ollut tärkeämpi kuin madotusten/lisärokotusten antaminen.

Kaiken kaikkiaan harjoittelusta jäi kuitenkin positiivinen kuva vaikka olemmekin kertoneet melko paljon kauhutarinoita. Kerkesimme myös muutamana päivänä nauttimaan vain elosta ja olosta rannalla sekä kiertelimme kauppoja.

Kiitokset kaikille koulun sekä Education & Mobilityn ihmisille, jotka mahdollistivat työharjoittelumme ulkomailla!

Ehdottomasti suosittelen ulkomaan työharjoittelua muillekin opiskelijoille, jos siihen vain on mahdollisuus!

 

 

 

 

Terkuin,

Saija

 

 

Torstai 20.11

Viimeinen paiva rescue-paikassa.

Saimme kyydin yhdelta jasenelta ja suuntasimme La Olivaan. Vuorossa oli taas yhteislenkitysta podencojen kanssa. Kathie oli kouluttamassa staffimixeja ja han kertoi perusteet TTouchista ja positiivisen koulutuksen hyodyista ja kuinka simppelia se oli. La Olivassa oli satanut yolla ja juoksutustarha oli aivan kurainen. Niinpa olimme mekin, kun koirat pomppivat meita vasten. Sinne oli myos tullut Ruotsista Goteborgista kaksi tyttoa avustamaan.

Eras pentu adoptoitiin ja sille laitettiin rabies rokotus seka mikrosiru ja madotukset. Hyva, etta se sai kodin, niin ei itse tarvinnut lahtea roudaamaan sita Suomeen ;) Niin suloinen se oli.

Kun koirat oli lenkitetty, ruokittu, laakitty ja boxit siivottu oli aika menna kahville.
Saimme Mariannen kanssa kiitettavat arvostelut rescue-paikasta (seka myos klinikalta). Olemme tervetulleita milloin tahansa uudestaan auttamaan myos omalla vapaa-ajallamme. Mahdollisesti tahan tarjoukseen on tartuttava :)

Kysyimme myos kouluttajien mahdollisuuksia tulla La Olivan Rescue-paikkaan tyoharjoitteluun, koska taalla on paljon koiria, jotka eivat ole tottuneet ihmisiin, ovat arkoja tai eivat ole koskaan kavelleet hihnassa. He olivat ehdottomasti tervetulleita, mutta koska paikka on avoinna vain kolmena paivana viikossa muutaman tunnin ajan, niin heilla pitaisi olla myos jokin toinen harjoittelupaikka. Eika oma autokaan olisi pahitteeksi!

Tanaan lahdemme naapurisaarelle ja huomenna kotiin!

Mahtava kokemus, olisi voinut helposti olla viela viikon, mutta onhan kotiin aina mukava palata!
Paljon on tullut opittua, mm. kielta, kulttuuria, tapoja ja asenteita, joita ei valttamatta Suomessa nae. Kamppiksemmekin olivat todella mukavia!


Adios amigos!

Keskiviikko, eli miercoles ja paiva on 19.11 VIIMEISTA PAIVAA KLINIKALLA!

Heippa!
Iltatuurin vuoro eli 13.00 ->
Lahdimme suuntaamaan bussilla kohti prt del rosariota, kun katselimme ihmeissamme hiekkamyrskyja bussin ikkunasta dyyneilla. Aivan hullu tuuli !
Paastiin prt del rosarion paatepysakille ja alkoi satamaan. Ihmiset kuvasivat hiekkapilvia jotka leijailivat korkealla taivaalla. Tuuli oli ehka n.9m sekunnissa ! Kohta alkoikin jo ukkostamaan..
Ihan mukava nahda tallaistakin saata taalla kun vain paahtavaa aurinkoa ;)
Ajattelimme etta tulisi jalleen hiljainen ilta, kun vetta tulee taivaan taydelta.. Mutta itseasiassa paastiinkin seuraamaan jalleen mielenkiintoista operaatiota...
Nimittain..

7-viikon ikaisen yorkin pennun hannan typistysta! Voi reppanaa..Taytyy kylla sanoa etta onpa hyva etta Suomessa typistykset on laittomia!!

Typistyksen jalkeen vastaanotolle tuli tarkistukseen vain kahden paivan ikainen mopsi pentu joka oli pari paivaa sitten syntynyt keisarinleikkauksella talla klinikalla. Kaikki oli silla ihan hyvin. :) En muuten oo koskaan nahnyt noin pienta mopsin pentua... Aika olion nakonen :D

Sen jalkeen tulikin hatatapaus ja kiireellinen potilas. Koira oli 8-vuotias Bardinomix.  Koira lahes makasi elottomana ja naytti silta kuin tekisi kuolemaa. Siirsimme sen karryilla autosta silla se ei kyennyt liikkumaan, niin kivulias se oli...
Koira oli hyvin aneeminen. Laitoimme sen tippaan, mittasimme lammon ( 36.3C´) jne jne. Limakalvot oli aivan vitivalkoiset :(
Otimme rontgenkuvat ja kuvissa nakyi paljon nestetta. Sen jalkeen ultrasimme ja ultratessa pernasta ja maksasta loytyi kasvaimia. Koiralla oli myos sisaista verenvuotoa jonka kasvaimet oli aiheuttanut :( Pitkan pohdinnan ja keskustelun jalkeen omistajat paatyivat eutanasiaan.. Oli ikava katsoa vieresta kun omistajat suree koiran menetysta.. :/ Itsella ainakin piti menna hetkeksi pois ryhdistaytymaan....

Hetken istuin vastaanotolla juttelemassa yhden klinikkurin kanssa kun yhtakkia yksi mies tuli tiskille ja kysyi onko klinikalla tietoja chiuahua kasvattajista joilla on myynnissa paperillisia koiria. Klinikalla oli lista kasvattajista joissa on ilmoituksia tulevista pentueista ja syntyneista pentueista. Taalla on koirilla sellainen pedigree jarjestelma (vahan kuin suomen kennelliitto) josta loytyy sukutaulu juttuja, tutkimuksia jne. Mutta en ole ihan varma kuinka tarkkoja tietoja ja mita kaikkea sielta pedigreesta loytyy.. Mielenkiintoista...

Illasta tuli kaksi narttua ultraan. 7-vuotias saksanpaimenkoira, jolle haluttiin pentuja, ja 11kk ikainen kultainennoutaja, jolle ei haluttu pentuja (vahinkoastuminen). Taalla tiineysultria tehdaan jo 21vrk .. ? Janna juttu.... hmm...

Illasta viela tutkailtiin yhden klinikkurin yorkia ultralla.. Sielta ei kuitenkaan loytynyt mitaan ihmeempia.. :/


Huomenna mennaan rescuepaikkaan aamulla. Siita paivasta en tieda paastaanko kirjoittamaan blogiin, silla paasemme nettiin bloggeriin vain klinikalla..

Tanaan ollaan siis viimeista paivaa klinikalla. :( haikein mielin ollaan.. Taytyy kuitenkin kiittaa ja  jotenkin muistaa klinikan ELL jotka on meita opastaneet, opettaneet ja auttaneet :) Ehka lahetamme jotain kivaa heille Suomesta! :)

Eipa muuta talla kertaa! Btw lukijoita on kaynyt meidan lbogissa yli 500 !!!! Aika huikeeta :)
Kiva etta tarinamme ja juttumme tyoharjoittelusta ja muista touhuista on kiinnostanut :)

Nyt alkaa olla tunnit pulkassa (ja vahan enemman) ja taytyy pian kiiruhtaa guaguaan (bussiin) :D
Laitamme tyoharjoittelustamme kuvia kunhan paastaan suomeen !


CIAO !!! o/

-Marianne&Saija-

Lauantai 15.11 ja sunnuntai 16.11

HolaHelloHei :D

Lauantaina meidan piti menna dog rescueen la olivaan mutta ei saatu  kyytia :(
Eli menimme iltavuoroon klinikalle.... Klinikalla taas ei ollut mitaan. Oli sateinen ilta, ja taalla ihmiset eivat liiku sateella ulkona (koska he "pelkaavat" vetta ja kastumista) joten oli hyvin hyvin hiljaista.
ELL sanoi meille etta voimme lahtea silla klinilalla tuskin tapahtuu mitaan erikoista, eika ole oikeastaan paljoa tekemista .. :P

Sunnuntaina mentiin dog rescue paikkaan.
Lahinna sosiaalistimme koiria juoksutarhassa, pidimme niille seuraa ja lenkkeilytimme koiria lahimaastossa.
Cathie Bambra (ongelmakoirakouluttaja/koirapsykologi) oli jalleen kouluttamassa staffeja ja seurasimme hanen  tyoskentelya koirien kanssa.

Tarhalle oli tuotu kolme bardinon pentua (sisarukset) jostain paikasta, jossa niilla ei ollut minkaanlaista ihmiskontaktia... Koirat oli ehka n. 5-6kk ikaisia. Hyvin arkoja ja vaistivat ihmista. Yhdella pennulla oli lonkka menny sijoiltaan / jalka murtunut. Se oli tosi kipea ja sille  varattiin ELL aika seuraavalle paivalle. Pennut oli pelastettu/huostaanotettu joltain ihmiselta....

Tarhalle oli myos tullut chihuahua uros (arviolta 3-5v) joka oltiin loydetty kadulta.

Autoimme loppupaivan muita vapaaehtoisia tarhalla. Seuraavan kerran (ja viimeista kertaa) rescue tarhallle torstaina 20.11

Kyllapa aika on rientanyt ! Pari viikkoa lisaa ei olisi haitannut.. Niin on ollut mielenkiintoista :)
Mutta ensi kertaan!

Adios !

-Marianne&Saija.-

Peerrrjantai

Buenos dias mi amigos !

Tanaan jalleen paiva klinikalla Prt del rosariossa. Aurinko paistaa ja lamminta on!
Ihan ensimmaisena korjauksia typistykseen liittyen !!
ELI
Typistyksia saa tehda tassa maassa vain ne ELL joilla on siihen lupa. Koitimme viela saada tarkan selvennyksen tahan ettei tuu mtn vaarinkasityksia.. Mutta siis kaikki ELL ei suostu tekemaankaan niita.. :P

Mut ei tasta aiheesta enempaa..

Perjantai alkoi klinikalla hiljaisesti. Koko paiva on oikeastaan ollut melko rauhallinen.
Klinikalla oli aamulla 15kiloinen ranskanbulldoggi (taalla ranskikset on hieman kookkaampia, painon ja kropan suhteen..)
Bulldogilla oli jotain mahaoireilua yms. Vatsasta otettiin eilen rontgen, mutta se oli taynna kakkaa. Tanaan otettiin uudet. Kuvasta naki kuinka vatsa on kovin pullea ja iso, eli normaalista poikkeava. ELL kertoi etta silla saattaa olla gastroenteritiitti. Ranskis lahti La Olivan klinikalle hoidettavaksi. Muuta ei enaan kuultu tasta tapauksesta..

Sen jalkeen vastaanotolle tuli vanha cokkeri jonka rescue vapaaehtoiset olivat loytaneet ja tuoneet klinikalle jo aiemmin. Koira oli joutunut auton toytaisemaksi ja silla oli muutamia haavereita raajoissa. Koiralla oli antibiootti kuuri paalla. Koiralla ei oltu kaytetty kauluria, joten se oli nuollut haavat, jonka seurauksena ne oli tulehtuneet. ELL antoi hoito-ohjeet ja kaskyn pitaa kauluria kunnes haaverit ovat kunnolla parantuneet. :)

Kolmantena potilaana tuli mielenkiintoinen tapaus. Nuori 6kk ikainen (joka oli btw todella arka(pelkopurija)) Omistaja oli ehka turhan topakka nuorelle aralle koiralle.. :/
Koira tuli siksi etta omistaja kertoi sen raaputtaneen kutisevaa kohtaa poskessa. ELL epaili sikaripunkkia ja raaputti naytteen ihosta(poskesta). Katsoimme sita tovin aikaa mikroskoopilla (taalla on mikroskooppi jossa on pieni n.5tuuman naytto josta sivulliset voi katsella).
ELL loysi etsimansa, ja sikaripunkkejahan sielta loyty (ainakin kaksi kappaletta). Naytteen otto oli hieman hankalaa silla koira ei meinannut pysya paikallaan..ELL oli ihan varma ettei han loyda naytteesta mitaan. Kavipa tuuri etta syy kutinaan loytyi :) On muuten melko allottava otus !!!

Tanaan kavi myos trimmauksessa nuori yorkshiren terrier joka kutisi korvistaan. Trimmaaja haistoi korvia niita putsatessaan ja epaili hiivaa. ELL tutki koiran ja otti kovaeritteesta naytteen ja ihan oikeassa trimmaaja oli. Hiivaa sielta loytyi. Koira sai laakekuurin.

Aamulla tuli toyterrierin nakonen uros kastroitavaksi. Se kastroidaan iltapaivalla.

Trimmauksessa kavi tanaan myos vanha ponakka vanha koira jolla oli niin pitkat peukalon kynnet, etta ne 
taittui kiemuralle aiheuttaen reian iholle :( Trimmaaja piteli koiraa kun leikkelin kynnet  lyhyeksi.

Taalla on selvasti tiettyja suosittuja rotuja. Olemme nahneet enimmakseen saksanpaimenkoiria, yorshirenterriereita, cockerspanieleita, pittbulleja ja staffeja, (podenkoja lahinna rescue paikassa), bardinoja, sitten on chiuahuaa ja pienia sekarotuisia, labradoreja, jonkin verran kultaisianoutajia ja sit ihan keskikokoisia sekarotuisia.

Iltapaivalla ei oikein tapahtunut mitaan kummempaa.
Huomenna olisi ollut tarkoitus menna rescuepaikkaan aamulla, mutta koska emme saa kyytia, tulemme luultavasti klinikalle iltavuoroon.. :)

Eipa muuta talta paivalta

-Marianne & Saija -

P.S. Teemme tanne kuvakansion johon pistamme kaikki ottamamme kuvat kolmen viikon tyoharjoittelujaksoltamme. Olemme kysyneet molemmista paikoista luvat kuvien julkaisuun :)

Torstai rescue-paikassa

Hola!

Keskiviikon iltapaivaan viela lisays, etta paikalle juoksi hataantynyt pariskunta. Heidan kaapiopinserin pentu oli saanut allergisen reakstion rokotteesta. Sen silmat ja nena olivat aivan turvoksissa. Hoidoksi antibioottia ja jokin pitkakestoisempi piikki. Myos yhden tyontekijan rotikalta otettiin korvanayte ja hiivaahan sielta loytyi.

Torstaina meidat haettiin pikkuisella punaisella GTI Golffilla kahvilan edesta ja suuntasimme rescue-paikkaan. Sinne oli tuotu hyvin arka pentu, jolle annettiin loishaato pipetilla niskaan. Marianne vei sen lenkille. Itse ulkoilutin taas pointteria.

Paikalla oli 20 vuotta lahinna rescue-koiria kouluttanut nainen, joka halusi nahda miten sisarus-staffimixit 7kk kayttaytyivat. Hanella on omat sivut: http://cathiedogtraining.com/ 
Han teki koirille TToucheja ja johtajuus-seuraamista oman kehonkielensa avulla yms. Hanen mielestaan pennut olivat koulutuskelpoisia ja ne tulisi sijoittaa eri koteihin. Ei samaan, koska narttu kannustaa urosta pahaan kaytokseen ja nain ollen parivaljakkona ovat "vahvoja". Tuli mieleen, etta myos kouluttajat hyotyisivat tasta rescue-paikasta, jos tulisivat tanne vaihtoon. Harmi, etta se on auki vain kolmena paivana viikossa. Kysyimme myos talta kouluttajalta, etta ottaisiko han tyossaoppijoita KAO:lta, mutta han tykkaa tyoskennella yksin.

Rescue-paivan jalkeen meille jai viela vapaata aikaa ja suuntasimme Los Lobos saarelle lautalla ja Saija kavi hurauttamassa n. 6km vaellusreitin. Tuli upeita valokuvia :)

Keskiviikon kujeet

Ciao !
Keskiviikko aamuvuorossa klinikalla (12.11)
Paiva alkoi silla etta myohastuimme bussista... Onneksi seuraava lahti puolentunnin paasta.
Klinikkahommat alkoi pinseriuroksen kastroinnissa avustaessa. Vieressa operoitiin 9-vuotiaan pienen seropin hampaita..Suusta loytyikin melkoisia yllatyksia, kun murtuneiden ja mataantuneiden hampaiden seasta pilkotti ruuvi !
Koiralla oli jonkinlainen trauma tms jonka takia sen leuka on operoitu ja koiralla on  sivuttaispurenta. Yksi leuan ruuveista nakyi nielun seutuvilla (oli tullut ihosta lapi) joka oli luultavasti aiheuttanut melkoisia kipuja ja ongelmia suuhun ja hampaisiin. Olimme aivan poissa tolaltamme ! Melkoista hommaa..
Hammastystamme viela lisasi se, etta takajalasta oli myos operoitu joku luu, ja saariluun alaosasta pilkotti ruuvin paa!!!! Ruuvi oli tullut ihosta lapi :O Aivan kasittamatonta !!!!

Pyoritimme silmiamme toki ja voivottelimme koiran oloa, mutta koitimme kerata itsemme ja yrittaa pitaa kaikki kirosanat sisallamme... Huh....

Noh.. Aamun toimista koiran kastroinnin jalkeen (jota siis seurasimme sivusta kuten myos hammaskiven poistoa..) poistin kanyylin koiralta ja pistin sille kaulurin. Seurailin hetken sen vointia kastraation jalkeen.
Se jai herailemaan hakkiinsa kun otimme toisen koiran sterilisointiin.
Pinsereita oli yksi uros ja kaksi narttua. yksi nartuista yski ja ELL sanoi etta silla on trakeiitti, joten sen sterkkaus jai toiselle paivalle..Se sai antibioottia.

Paivalla Corralejon elainlaakari toi koiran ja kissan sterkkaan ja kastrointiin. Koira kastroitiin ja kissa sterkattiin. Itse olin seuraamassa sterkkaa, Saija seurasi koiran kastrointia.

Iltapaivasta tuli hatatapauksena omistaja itkuissaan, kantoi parin kuukauden vanhaa pinserin pentua jolle oli tullut allerginen reaktio tehosterokotteesta. Pennulle annettiin kortisonipiikki.

Loppupaiva on ollut hyvin hiljainen, eika mitaan kummoista ole sattunut talle vuorolle. :)

Villi viikonloppu Rescue-paikassa

Lauantaina ja sunnuntaina paasimme vihdoinkin toihin rescue-paikkaan.

Meidat haettiin kampalta ja lahdimme ajelemaan La Olivaa kohden. Rescue-paikka oli toiminut muutaman vuoden ja siella tyoskentelee vapaaehtoisena erilaisia ryhmia ja vapaaehtoistyontekijoita myos muualta maailmasta. Pyysimme TOP-ohjaajalta voisimmekohan kayda katsomassa rescuepaikan kouluttajaa tyossaan. Han tekee kotikaynteja ja auttaa ihmisia koirien kouluttamisessa.Kouluttaja myos avustaa asiakkaiden  koirien ja rescue koirien sosiaalistamisessa. Rescuepaikkaan tuodaan myos pienia pentuja, mutta ne on vapaaehtoisten kotona hoidossa kunnes ovat luovutusikaisia.

Rakennus oli "taivasalla" ilman kattoa, mutta boxeissa oli peltikatot. Lauantaina katselimme ja hengailimme koirien kanssa juoksutusaitauksessa ja kuuntelimme koirien tarinoita.

Marianne piteli uros bardinoa, joka eraan tyontekijan mukaan saattoi olla joskus arvaamaton. Tyontekija kertoi etta "ala koskaan luota bardinoon". Rotu on kuin susi, siihen ei pida luottaa sataprosenttisesti koskaan. Ne on laumanvartioita ja auttavat tarvittaessa paimentajaa, jos niita on kaksi, voi tilanne muuttua ongelmalliseksi.
Sen haavat korvista putsattiin ja sen silmat puhdistettiin. Sen toinen silma oli oudosti painunut "sisaan". Rescue paikka pestiin vedella ja desinfioitiin, laitettiin koirille uudet ruoat ja vedet. Muutama tunti meni hujauksessa ja pian saimmekin jo kyydin takaisin kampille.

Lahdimme kamppiksien kanssa taman jalkeen rannalle ja pompimme isoissa aalloissa. Mukavaa oli!

Sunnuntaina meidat taas haettiin ja silloin saimme jo alkaa ulkoiluttamaan koiria. Niille laitettiin seka kaulapanta, etta valjaat karkaamisen minimoimiseksi. Ensimmainen lenkitettava podenco ei ollut koskaan kavellyt hihnassa. Se pomppi ja hotkyili hetken, mutta hyvin se tottui.

Marianne ulkoilutti staffimixia, joka oli juuri samana aamuna palautunut sisarensa kanssa. Uusi omistaja ei pystynyt kouluttamaan niita ja ne olivatkin yhdessa hyokanneet ihmisen kimppuun.

Sitten ulkoilutimme muutamaa podencoa ja pointterimixia.

Mina tietysti halusin ulkoiluttaa vanhaa saksanpaimenkoiraa, joka oli tullut toissapaivana rescue-paikkaan. Sen omistaja oli kohdellut sita kaltoin. Vanhus oli tyytyvainen paastessaan lenkkeilemaan ja parit selfiet tuli otettua sen kanssa :)

Sunnuntaina matkalla kampille TOP ohjaajamme itseasiassa kertoi, etta typistaminen on sittenkin laitonta taalla Kanarialla, eli olimme ymmartaneet vaarin sen mita meille kerrottiin elainlaakarilla..

Seuraavan kerran menemme rescue paikkaan torstaina.

Hasta luego!

Perjantai 7.11

Heippahei!
Tanaan on keskiviikko 12.11 ja ollaan jalleen klinikalla, joka tarkoittaa sita etta paastaan kirjoittaa blogia ! :D Nyt alkoi taalla siesta, joten ehdimme pikaisesti kirjoittaa perjantain ja viikonlopun kuulumiset :)

Perjantaina olimme klinikalla aamuvuorossa 9-17.00
Torstaina tanne tuotiin 1 vuoden ikainen kissa kastroitavaksi, mutta koska silla oli jotain muuta haikkaa, sen kastrointi siirtyi toiselle paivalle.. Kissalla oli jotain hengitysteissa joten se sai Synuloxia(kissaflunssa?). Kissalle laitettiin myos rabiesrokotus ja mikrsosiru. Kissa oli jonkun elainsuojelutyontekijan kissa. Sille tehtiin myos leukemia testi joka oli negatiivinen ! JEE

Elainsuojeluvalvojalla oli myos toinen kissa joka tuotiin mikrosirutukseen ja rokotukseen. Se oli aika kiukkunen kaveri.. Sille tehtiin myos leukemia testi joka oli negatiivinen sekin :)

Torstaina taalla kavi kultsun pentu (n.6kk ikainen) jonka oireet ja verikoe (vahainen maara verihiutaleita) viittasi ELL mukaan Borrelioosiin tai johonkin vastaavaan. Emme kuulleet lopulta miten sille kavi tai mika sille diagnosoitiin. :/

Klinikalle tuli perjantaina myos 8viikon ikainen labradorinpentu terveystarkastuksiin, rokotuksiin ja mikrosirutukseen. Silla oli myos korvissa kutinaa, ne oli vahan turvonneet ja ne kutisi. ELL otti naytteen korvaeritteesta ja silla todettiin hiivasieni. ELL kertoi meille sanan "malassezia" ja me yritimme vaikka milla google kaantajilla yms selvittaa mita se tarkoittaa. Lopulta vaihdoimme googlen asetukset suomeksi ja saimme viimein selville mita malassezia tarkoittaa :D Melkoista tutkiskelua ja etsiskelya on ollut valilla noiden sanojen kanssa.. x)

Taalla nama sekoittavat rabies ja nelosrokotteen omista pulloistaan yhteen samaan ruiskuun ja pistaa sen kerralla.

Klinikalle tuotiin perjantaina myos kahdeksan viikon ikainen kissanpentu jolla oli tosi rahmiva ja vuotava silma. Se puhdistettiin ja se sai silmatippoja laakkeeksi. Yksi hoitsuista naytti meille myos hyvan tekniikan miten rauhoittaa kissanpentu. Han otti pentua niskasta ja kaansi sen selalleen ja silitti sita mahasta. Pentu hiljeni heti, pisti silmat kiinni ja rauhoittui :D

Loppupaiva oli niiiiin hiljaista etta saimme luvan lahtea hieman aikaisemmin. :) Koko paiva oli muutenkin kylla aika hiljainen etta autettiin siivoamisessa jonkin verran ettei ihan tylsistytty :)

Torstain touhut

6.11 Torstai

Heippa
Tanaan oli normaalia hiljaisempi paiva ainakin aamu ja aamupaiva. Potilaita ei ollut joten siivoilimme paikkoja, puhdistimme ja desinfioimme tyhjia hakkeja, hyllyja ja pintoja.
Taalla ei oteta ajanvarauksella potilaita, vaan potilaat kavelevat vain sisaan. Joskus voi siis olla melko hektista.. Olemme kuitenkin yrittaneet olla avuksi elainlaakareille mahdollisimman paljon.

Ensimmaisena tuli vastaanotolle kultainen noutaja, nuorehko, ehka n. 4-5kk ?
Sen oireena oli tarina. Silta otettiin verikoe jota tarkastellaan mikroskoopilla (elainlaakari naytti miten veri levitetaan lasille ennen mikroskooppiin laittoa ). Mikroskoopilla ELL katsoo onko veressa kuinka paljon verihiutaleita, onko siella matoja/munia yms silla verikokeen tuloksissa kavi ilmi etta verihiutaleiden maara on hyvin alhainen.  Emme kuitenkaan paasseet katsomaan mikroskoopin kautta verta silla ELL luultavasti teki sen illasta jolloin emme enaan ollut paikalla.

Klinikalle tuli seuraavaksi 11kk cokkeri joka oli kaynyt jo aikaisemmin hakemassa kipeaan oloonsa antibioottipistoksen (monet omistajat hakevat vain pistoksen silla seon vain 12€ eika elainten omistajilla yleensa ole varaa muihin tutkimuksiin, toki se helpottaa hetkellisesti mutta ei anna varmaa tietoa mika elainta vaivaa. Joskus omistajat kuvittelevat etta elainlaakari ei ole tarpeeksi pateva tutkimaan, vaan kulkevat elainlaakarilta toiselle, varmaankin hakemaan taas uuden pistoksen tai jos muut ELL ovat halvempia. :/ )
Cokkerin rontgenissa kuitenkin kavi ilmi etta siella on jotain haikkaa (vatsalaukun seudulla/ymparilla), jotakin turvotusta tms ? Kavimme koiran kanssa ulkona kokeilemassa tekeeko se kakkaa mutta silla saattoi olla joku tukos, ei tehnyt ulkona mitaan.... ELL laittoi jonkun pistoksen jossa oli vatsaa rauhoittavaa liosta ja joka saa suolen toimimaan. ELL olisi halunnut tehda lisaa tutkimuksia. Mutta koiran omistaja vaihtoi lopulta klinikkaa...

Sitten kavi pieni seropin pentu rokotuksilla ja sille laitettiin mikrosiru. Ei siis mitaan kummempaa taman tapauksen kanssa. :D

Klinikalle tuli 10-vuotias pieni koira (joka oli vahan portugalinpodecon nakoinen) . Se ontui oikeaa etujalkaansa, sen kyynar oli hieman ulospain kaantyneen nakonen, silla oli tassussa tulehdus ja silla oli lampoa 39.9C´ .  Se rontgenkuvattiin silla ELL sanoi, etta sen kyynarnivel/luu rutisee. Koira jai hakkiin odottelemaan. Toinen ELL oli vilkaissut rontgenkuvaa ja maarannut etta koira saa antibiootteja. Koira tulee uudestaan kaymaan klinikalla.

Viimeisena avustimme 16-vuotiaan cokkerin ECG  tutkimuksissa ( eli silta otettiin sydanfilmi). Omistaja epaili etta koiralla on jotain haikkaa sydammessa.. Koira oli myos kuuro ja sokea :/ Ja lihavaki viela....
Koira oli vanhuuden takia aika monivikainen ja silla oli varmasti paljon muutakin ongelmaa..

Taalla on vahan hassua kun jokainen elainlaakari on erikoistunut johonkin tiettyyn tutkimukseen, esim. Yksi on erikoistunut ultraukseen, yksi kissoihin, yksi leikkauksiin, yksi ECG tutkimuksiin, jne jne.. Kun taas meilla elainlaakareiden "erikoistumiset" on luokkaa: Aivokirurgia, sydankirurgia, silma, liikuntaelinsairauksiin jne jne... Taalla tosin ELL koulutus kestaa 5-vuotta enka tieda tarkkaan elainlaakareiden koulutuksen tasoa....  Hyvin nama kylla hoitaa elaimet mutta tama oli vahan janna juttu meille :D

Taalla myos on hyvin normaalia, etta koirat kulkevat vapaana. Myos kissat tuodaan vain sylissa kantaen. Useastikaan ei ole ollut koppeja missa ne niita kuljettaa.. Koirat kulkevat taalla kaupungilla hyvin natisti lahella omistajiaan, ja menevat sinne suuntaan mihin omistaja nayttaa tyyliin paan heilautuksella.. :D Olemme nahneet myos koiria jotka nayttavat kulkukoirilta, silla omistajia ei nay missaan, mutta myohemmin omistaja on tullutkin jostain nurkan takaa.. :D Olimme jo kaappaamassa yhta koiraa turvaan kun luulimme sita katukoiraksi.. xD

Saimme tanaan myos todella hyvan vinkin kaulurin laittoon ! Suomessa en ole nahnyt tallaista tapaa laittaa kauluria... Kauluri laitetaan ideaalisiteella ihan normaalisti kaulaan, mutta jotta se ei saa sita irti, ideaaliside laitetaan kaulurista niskan/selan kautta mahan alle kyynarien alta ja solmitaan n. rintalastan kohalle normaali solmulla. Katevaa !

Torstai oli hyvin hiljainen osittain. Yhdessa vaiheessa oli melko kiireista, ja ELL oli hyvin stressaantunut.. Tuli vahan sellainen olo, etta oltaisiin tiella, ja yritettiin sanoa koko ajan etta me voimme auttaa hanta, kun vain pyytaa. Han oli hyvin kiitollinen avustamme :)

Huomenna viikon viimeinen paiva klinikalla. Saimme myos tietaa Rescuepaikan kuviot.  Meidat haetaan lauantaina klo 9:45. Meilla on ilmeisesti myos sunnuntaina siella hommia. Myos torstait olemme rescuepaikassa. Koska viikonloppu menee toita tehdessa, paatimme etta pidamme maanantait ja tiistait vapaina. Eli varmaan jatkamme klinikkahommia ke ja pe, ja rescue paikassa to, la ja su. Katsotaan jos selviaa tyovuorot tarkemmin ja miten tulemme toimimaan tyovuorojen kanssa myohemmin...

Huomenna taas lisaa!
CIO o/



-Marianne & Saija -

Once in a lifetime - experience

Tervehdys.

Tassapa eilisen (5.11) kuulumiset:

Aloitimme hakkien siivouksella ja desinfioinnilla. Sen jalkeen Saija syotti pienta kissanpentua (4 viikkoa), jonka rescue-ihmiset olivat tuoneet klinikalle. Pentu ultrattiin, jotta nahtiin, milta sen sisaelimet nayttivat. ELL paatti, etta pentu on niin huonossa kunnossa, etta se pitaa lopettaa. Myohemmin ELL teki sille ruumiinavauksen ja saimme tutkailla ja katsoa mika silla oli ollut. Keuhkoissa ja sydamen ymparilla oli jonkin viruksen aiheuttamia ongelmia (pisteita). Jai vahan epaselvaksi, etta mita ne olivat.

Sitten seurasimme 9-vuotiaan uros yorkin ultrausta, jonka oireita olivat oksentelu, verinen kakka ja ripuli. BTW omistajat olivat englannista. Ultrassa tutkittiin munuaiset, maksa, haima, suolisto ja vatsa. Virtsarakosta loytyi pienia virtsakivia. Mutta muuten ei loytynyt mitaan, koska koiran vatsa oli niin taynna ruokaa, ettei nakynyt kunnolla. ELL maarasi koiran tulemaan uudestaan muutaman paivan paasta tyhjalla vatsalla.

Saija oli seuraamassa erittain kiukkuisen kissan rokotusta ja madotusta. Kissa koitti purra ja raapia ELL, joten se laitettiin pyyhkeen alle. Tama matolaake (Procox) annettiin pipetilla niskaan. Hassua Saijan mielesta oli, etta sita ei vedetty niskaan viivana, vaan tokittiin sinne tanne niskaa :)

Nuori pentu asteli seuraavaksi tutkimuspoydalle. Koira tuli toista kertaa. Silla oli haava silmassa. Sille laitettiin nestetta, joka hohti ultraviolettivalossa, jotta nahtaisiin, oliko tikku / haava umpeutunut. ELL kaski viela tulla uudestaan.

Talla viikolla hoidossa ollut sakemannin pentu tuli uudestaan, koska koira oli edelleen apaattinen. Omistaja halusi, etta koira jaa klinikalle muutamaksi tunniksi, koska han ei pystynyt seuraamaan sen vointia kotona. Koiralle tehtiin rontgen, jotta saataisiin tietaa oliko vatsassa ongelmia. Rontgen naytti ELL mielesta normaalilta.

Hatatapauksena klinikalle tuotiin pieni koira, jota oltiin purtu kaulaan ja kylkeen. Koira yksi pahasti ja ELL arveli, silla olevan keuhkoissa verta. Se rontgenkuvattiin, sitten annettiin kipulaakkeita suonensisaisesti. Rontgenissa huomattiin, etta kaulan ja hengityselimien alueella oli jotain epanormaalia. Illalla ELL oli kuulema avannut ja tarkastanut kaulan. Ne olivat niin turvoksissa ja alueella oli verta, joten se vaikeutti hengitysta. Meidan mielesta oli hassua, etta ELL lahetti rontgenkuvan whatsapp -viestiketjuun, jossa muut klinikan ELL voivat konsultoida kuvaa. Keuhkoissa ei ollut mitaan. Koira jai lepailemaan klinikalle viela seuraavaksi paivaksi.

Paivan paatteeksi (josta otsikkomme kertoo) klinikalle tuoltiin 3kk ikainen Presa Canarion pentu. Se tuli korvientypistykseen. Seurasimme operaatiota vieresta. Ennen leikkausta yksi ELL, joka meita on opettanut, piirsi meille oikein kuvan taululle ja kertoi perinpohjaisesti, miten operaatio tehdaan. Han demonstroi meille myos miten hannantypistys tehdaan. Taalla typistys on laillista ja typistyksien hinnat vaihtelevat 70-250 euroon. Kaikki ELL eivat suostu tekemaan typistyksia, joten asiakkaat kiertavat klinikalta toiselle kysellen kuka tekee ja mihin hintaan.

Paiva oli jalleen kylla erittain mielenkiintoinen ja tuli opittua todella PALJON uutta.

Talla klinikalla on totuttu, etta harjoittelijat ovat ELL opiskelijoita, joten saamme todella paljon hyvaa tietoa anatomiasta, sairauksista, laakkeista, tyoskentelytavoista yms.

Saimme muuten myos kamppiksia Suomesta. 22 ja 19v puuseppaopiskelijat Hyvinkaalta. Ylakerrassa asuu myos nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia seka kokkeja.

Mita tapahtui toisena paivana..

Helou

Tanaan 4.11 suoritimme toista paivaa tyoharjoittelupaikalla elainklinikalla.
Paiva alkoi iltavuorolla, eli tulimme kahdelta toihin. Ennen toihin tuloa kavimme katsastamassa Corralejon  putiikit ja ihastuimme pikkukojujen antimiin ! Harmillista, etta opiskelijoilla ei ole varaa shoppailla...Ainakaan paljoa ;)

Keli oli upea, todella lammin ! Bussi jolla tultiin oli taynna turisteja..

Tyopaiva alkoi aika rauhallisissa tunnelmissa, silla tyontekijoilla oli lounastauko.

Lounastauon jalkeen saimme auttaa enemman klinikkahoitajaa ja elainlaakareita joissain hoitotoimenpiteissa, mm. kanyylin asettamisessa, silmatippojen laitossa ja tipan korjauksessa jne..
Vastaanotolle tuli myos kani, joka piti pesta, foonata ja silta piti leikata kynnet. Silta myos ajeltiin genitaalialueet ( taalla on sellainen kaytanto, niin tehtiin yhdelle toiselle koirallekin (yorkille) )
Marianne paasi avustamaan kanin pesussa ja kuivauksessa. Kani oli aika pelokas hoitaessa, mutta onneksi se hoitui lopussa ihan hyvin.
Iltapaivan aikana pieni sakemannin pentu joka tuli eilen hoitoon, oli tehnyt "kakan"... Kakka oli siis keltaista vetista kakkaa, jossa oli pitka hyvin kasvanut suolinkainen. Pentu oli saanut matolaakkeen eilen illalla. Reppana.. :( Oli muuten aika allottava se mato...


Eka potilas jota paastiin seuraamaan oli tanaan
saksanpaimenkoiran pentu jolle tehtiin terveystarkastus ja annettiin rokotus. Sitten tuli
samainen mustavalkoinen kissa kuin eilen (jonka omistaja oli norjalainen). Se tuli ottamaan antibioottipistoksen, jonka vaikutus kestaa kaksi viikkoa.
Sen jalkeen tuli asiaks jolla oli viisi chiuahuan pentua. Pennuille tehtiin terveystarkastus. Pennut olivat 4 viikkoa vanhoja. Niilta mitatiin lampo, ne punnittiin, leikattiin kynnet ja niille annettiin matolaake (Procox).
Seuraavaksi tuli koira joka oli labradorin ja Barndino on sekoitus. Bardino on koiraotu jota ei ole muualla maailmassa, kuin vain taalla saarella. On myos kaksi muuta rotua, mutta nyt en muista rotuja...

Silla valin kun meilla ei ollut hoppua touhuta, selasimme eraanlaista kansiota, jossa ilmoitettiin uroksia jotka etsivat narttuja astutukseen, ja nartut etsi uroksia astutukseen.. Hassua... Sielta loytyi myos tietoja kadonneista kissoista ja koirista.

Potilastapauksien seuraaminen on ollut todella mielenkiintoista, ja aika hyvin on sujunut hommat silla Marianne on kuunnellut mita asiakas ja elainlaakari keskustelee, ja kaantanyt kertoumkset Saijalle  Suomeksi.
Tanaan oli siis aika pentupainotteinen paiva. Enemman positiivisia tapauksia kuin surkeita.
Illalla seurailimme kun klinikkaelainhoitaja syotti pienta kissanpentua joka oli tullut tanaan aamulla (se oli hylattyna loydetty kadulta, ja tuli elainturvatalosta tai jostain vastaavasta..). Elainrescue jarjeston henkilot antavat rahaa jotta elainlaakarit voivat hoitaa niita raasuja jotka hylataan kaduille :(

Paiva sujui siis hyvin. Huomista innolla odotellen !


- Marianne & Saija -

Ensimmaiset paivat klinikalla

¡Hola amigos!

Matka oli pitka ja laukut piti ottaa valissa ulos ja checkata ne uudestaan sisaan, kun vaihdoimme Gran Canarialla konetta Fuerteventuran koneeseen. Toistaiseksi olemme saaneet asua yksin kampassamme, vaikka siella on toinen makuuhuone tyhjillaan.

Kampillamme on uima-allas, jonka Saija kavi testaamassa toisena aamuna.

Sitten itse tyoharjoitteluun:

Klinikka sijaitsee Puerto del Rosariossa 30km paassa Corralejosta. Kuljemme mennen tullen bussilla. Matka kestaa n. 40min suuntaansa.
Ensimmaisena paivana klinikalla alussa allekirjoitimme sopimuspaperit. Sitten oli tilojen esittely ja yleista perehdyttamista. Saimme seurata, kun elainlaakarit hoitivat potilaita. Ensimmainen potilas oli tanskandoggi uros, joka kuolasi kaikki. Sen emo oli purrut sita korvaan ja se mati.

Seuraavana tuli 7-viikkoinen pastor aleman eli saksanpaimenkoiran pentu. Sen oireita oli oksentely, ripulointi ja vasymys. Saija piteli pentua paikallaan, kun silta otetiin verikoe kaulasta. Olimme hieman ihmeissamme, kun verikoe otettiin kaulasta, eika jalasta niin kuin Suomessa. Taalla verikoe otetaan pennuilla ja kissoilla kaulasta. Kysyimme, etta miksi ja vastaus oli, etta jalassa verisuoni on niin pieni. Ell naytti meille miten kokeita otetaan ja miten kone ne analysoi. Verikokeeen tulokset oli erittain helppo lukea nykyaikaisilla uusilla laitteilla ja koiralla oli mm. anemiaa, tulehdusarvot olivat koholla. Ensimaisena epailivat parvoa, mutta seuraavana paivana saimme tietaa, etta silla oli gastriitti, eli mahatulehdus. By the way, omistaja oli saksalainen.

Mustavalkoinen kissa oli seuraava potilas, jota oltiin purtu niskasta. Haavat olivat tulehtuneet. Hoidoksi antibioottia. Kissan omistaja oli norjalainen ;)

Pitbull jolla oli omituinen iho-oire / allergiakohtaus. Se sai vain kortisonipiikin, koska omistajalla ei ollut rahaa isompiin konsultointeihin ja tutkimuksiin.

Sitten tuli kissa, joka yski. Nauroimme Mariannen kanssa, etta silla on ebola. Silla oli nestetta keuhkoissa ja ELL totesi tutkimuksissa, etta silla oli odeema.

Sitten viimeisena pomo otti meidat mukaan avustamaan 6kk ikaisen siamilaisen kissan katkenneen reisiluun leikkauksessa. Marianne toimi steriilina avustajana ja Saija seurasi kissan hengitysta, syketta ja pulssia monitorista seka kaateli haavaan tarvittaessa natriumkloridia.
Leikkaus kesti 3h. Rontgenkuvista selvisi, etta muutama ruuvi oli liian lyhyt, joten ELL avasi leikkaushaavan ja korjasi oikean mittaiset ruuvit tilalle. Leikkauksen jalkeen kello oli jo sen verran, etta saimme lahtea suunnistamaan bussilla takaisin Corralejoon. Kepea 9,h ensimmaisena paivana.

Kanarian saarilla ei ole muuta rokotusohjelmaa, kuin pelkka rabies. Mikrosiru on myos pakollinen. Taalla pentujen luovutus on vahan miten sattuu. 4-7 viikkoa, jonka takia pentupotilaita on niin paljon.
Kerroimme heille Suomen luovutusiasta, rokotusohjelmasta ja madotuksista.

Pyysimme tyoaikataluja, mutta harjoittelijoille ei ole tarkkoja tyovuoroja, vaan saamme vaikuttaa haluammeko tulla aamu vai iltavuoroon.

Saasta sen verran, etta lamminta piisaa! :)

Valmistautumista ...

Mikäs sen tärkeämpää kuin perusteellinen valmistautuminen työharjoittelumatkalle !

...Matkatavarat
check !
Vakuutukset..
Check !
Rokotukset....
Check !
Top sopimukset..
Check !
Kamera..
Passi ja hammasharja...
Check !

Hmm.. Mitähän vielä ?
Ahaa..!  Suomi-Englanti muistilista eläinhoito, sairaudet- ja eläinlääketieteen termeistä ja sanoista   ;)

Helpostusta tähän jännitykseen ja reissulle onneksi tuo molempien aikaisemmat vahvuudet ja kokemukset.
TOP-matkalle lähtevät siis eläintenhoitajaopiskelijat Saija, jolla on taustaa matkailualalta matkatoimistovirkailijana, ja taitaa englanninkielen sujuvasti, sekä Espanjassa lapsuusvuosinaan asunut Marianne, joka tuntee hyvin maan kulttuurin sekä  taitaa espanjan kielen.
Perfecto !

Valmistautumista ja asioiden hoitelua on kyllä jatkunut jo viimeiset muutmat kuukaudet oikeastaan heti kun saimme tietää mahdollisuudesta päästä ulkomaille työssäoppimaan, jo opintojemme alussa.

Meille eläintenhoitajaopiskelijoille jotka olivat halukkaita lähtemään ulkomaille harjoitteluun, pidettiin infotilaisuus aiheesta. Lähdimme liikkeelle mm. kartoittamalla erilaisia vaihtoehtoja, kuten Englanti, Islanti, Ruotsi..Australia ja Alaska olisivat myös kiehtoneet, mutta ne olivat liian kalliita vaihtoehtoja.
Päädyimme sitten Espanjaan, koska se tuntui luontevimmalta, se on mukava, lämmin maa, ja toinen meistä osaa kieltä.

Prosessi alkoi sillä, että etsimme yhdessä erilaisia vaihtoehtoja, lähinnä lemmikkihotelleja. Potentiaalisia vaihtoehtoja löysimme viisi, jotka laitoimme eteenpäin opettajille, jotka hyväksyisivät, ja kysyisivät paikkaa meille.
Ulkomaan työharjoitteluja hoitava opettaja kaolla kuitenkin tunsi jo entuudestaan Fuerteventurasta henkilön, joka pystyi järjestämään meille työharjoittelupaikan, ja näin saimme lopulta päätettyäja sovittua mihin lähdemme.

Saatuamme varmuuden paikasta, aloimme rustaamaan motivation letteriä, hakemuksen ulkomaan toppiin, sekä europass cv:tä.

Lopulta meidät  hyväksyttiin ja aloimme järjestämään loput asiat kuntoon, kuten vakuutukset, rokotukset, koiriemme hoitopaikat, sovimme ajanjakson ja päivämäärät milloin lähdemme, jne jne.

Ulkomaantyöharjoitteluun vaaditaan ulospäinsuuntautuneisuutta, sujuvaa englanninkieltä, vuorovaikutustaitoja, ahkeruutta ja reipasta asennetta, sekä halukkuutta ja intoa lähteä ulkomaille oppimaan uusia asioita. Opiskeluiden tulee olla ajantasalla ja opinnot hyvällä mallilla ilman moitteita.

Allekirjoitimme sitoumuslomakkeen jolla sitoudumme lähtemään työharjoitteluun ulkomaille. :)

Jännitystä on riittänyt ja pikkuhiljaa reissuun lähtö vain lähenee. Ei ole enään kuin viikko, ja lennämme fuerteventuran lämpöön!
Tätä tunnetta ei voi oikein sanoin kuvailla, kuinka onnellisia olemme tästä koko mahdollisuudesta mitä meille suodaan :)